Päivä pulkassa

Kun lähtee pääkaupunkiseudulta retkelle Loimaalle, on matkaa sen verran, että kun kotiin pääsee takaisin, on päivä todennäköisesti pulkassa.

Kohteena oli Suomen maatalousmuseo Sarka, joka maatalossa kasvaneelle on tietysti sydäntä lähellä. Museossa on käyty aiemminkin, mutta vuosia siitä käynnistä oli kulunut jo niin paljon, että perusnäyttelykin oli jo ehditty uusia.

Päiväpulkka
Päivänpulkka. Vähän niin kuin simppeli kellokortti.

Vaikka olisikin maalainen ytimeltään, niin sehän ei tarkoita sitä, että maatalouden historia olisi kaikkine puolineen tuttua. Ja vaikka sattuisi paljon tietämäänkin, aina riittää omissa tiedoissa kohennettavaa.

Jauhinkivi
Olen joskus harkinnut, pitäisikö hankkia jyvämylly. Tosin ihan näin pitkälle en ole ajatellut mennä…

Havainnollistamiseen ei aina tarvita ihmekonsteja: jo väreilläkin saa paljon aikaan. Vanhaa sarkajakokarttakin on paljon selkeämpi, kun sarat on väritetty eri väreillä.

Sarkajako

Suomi 100 -vuoden (ja uuden Tuntematon sotilas – elokuvan) tiimoilta sotaa on taas käsitelty paljon. Sota-aikaan kotirintamallakin riitti tehtävää, ja maaseudulla ruoan tuotanto oli erityisen tärkeää. Niinpä ihmisiä neuvottiin ja innostettiin muun muassa julisteiden avulla.

 

Metsäomaisuus on ollut yhdenlainen pankki maanviljelijälle. Metsästä on saatu varoja rakentamiseen, kouluttamiseen – tai vaikka vähän parempaan kahviserviisiin.

Serviisi

Kun nykyään ajelee Suomessa, ei lehmiä, noita sympaattisia otuksia, enää näy entiseen tapaan laitumella. Se toi ennen mieleen kotoisan tunteen. Mukavampi lehmiä oli katsella kuin muovitettuja rehupaaleja.

Joillakin lehmillä on sitä paitsi ollut kiinnostavan tuntuinen elämä. Niin kuin tällä Raita-Paidalla.

Filmilehmä

Perusnäyttelyn lisäksi Sarka-museossa oli myös kiinnostava 8 peltoa -näyttely. Sastamalalainen tekstiilisuunnittelija Outileena Uotila piti peltopäiväkirjaa ja kutoi 8 räsymattoa, yhden kutakin vuodenaikaa varten.

Maanläheinen, kiinnostava idea ja kaunis toteutus. Ripustusta sen sijaan vähän moitin: kävijä ilahtuisi siitä, että kunkin maton vieressä olisi mattoon liittyvä teksti. Erillinen kansio ei ollut mielestäni paras mahdollinen ratkaisu.

Näyttely on auki maaliskuun 4. päivään asti, joten hyvin ehtii käymään. Suosittelen ripustusnurinasta huolimatta. Ohessa kuvakavalkadi ja aihetta mietintään: mikä mahtaisi olla minkäkin vuodenajan matto? En kerro, käykää katsomassa;-)