Kesä oli hujahtaa ohi ennen kuin ehdin Fiskarsin kesänäyttelyä katsomaan. Ja nythän käsillä ovat aivan viime hetket käydä katsastamassa Greetings from Suomi.
Kun retkeilimme Fiskarsiin, oli jo perussyyssää: välillä vettä tuli paljon ja välillä vähemmän, mutta kosteaa oli koko ajan. Siksi oli mukava pelastautua näyttelyn suojiin. Nyt seuraa pieni kuvakavalkadi, jonka valitsin senhetkisten tunnelmien perusteella kummempia miettimättä.
Suomen leijona on arka aihe, josta saa aikaiseksi oikein kunnon rähinän, jos niikseen tulee. Mahtaakohan tämä Heikki Marilan tulkinta hermostuttaa erittäin perinteisestä tulkinnasta kiinni pitäviä?
Teemu Kankaan Polun seuraaja on kyllä uskomattoman hyvä hämäys: näyttää puulta, vaikkei ole. Kyllä teki mieli koettaa, jos puun syyt tuntuisivat kuitenkin…
Jenni Roinisen ja Klaus Haapaniemen Arte Bloom -sohva on kaunis kuin mikä ja työn jälki on hieno.
Suomi 100 -teemaa on rummutettu niin tehokkaasti, että minua ovat jo pikkuisen alkaneet kyllästyttää 100-kokoelmat. Siksi olikin mukavaa, että Liisa Jokisen Hel Looks – ei pelannut tällä sata-jotain-systeemillä. Kyllä erilaisia lookeja riittää! Kiinnostava kokoelma.
Ja olipa hauskaa, kun joukosta löytyi tuttu, Jokkemaan Johanna Seppä, arkeologi ja vapaavirkkaaja vailla vertaa.
Piia Niemisen ja Helena Kallion Suden hetki – hienovaraista ja herkkää.
Outi Pieskin työt kiinnostivat – ehkä senkin vuoksi, että olin juuri lukenut kiinnostavan artikkelin saamelaiskulttuurista.
Syystä tai toisesta Kim Simonssonin työt kolahtavat, tässä Maja.
Maikki Pekkalan Hiljaisten miesten laakso on vallan hilpeä. Kun palloa kääntää, on toisella puolen kesäversio hiljaisista miehistä.
Kädentaitoihin hurahtaneena bongaan toki aina kaikki työt, jotka liittyvät erityisesti pehmeisiin materiaaleihin. Suden hetken lisäksi Fiskarsissa löytyi muutakin, tässä Lulu Halmeen Suomineidon uudet kujeet.
Ja oman open työt täytyy aina tsekata, oli sitten materiaali ja toteutustapa mikä tahansa. Kyllä on hienot sävyt tässä Piitu Nykoppin Connection-työssä. Tätäkin teki niin mieli hiplata, mutta maltoin mieleni.
Museomakustelua 